Sarjakuvat ja Manga

Availllaan tällainen topikki tänne, kun Nuti avasi kirjallisuuskeskustelun, niin Genma-setä menee astetta kevyemmällä otteella. Oukei, elikkäs Genma tunnustautuu hyvin kaikkiruokaiseksi sarjakuvien suhteen. Kaikenlaista on tullut kahlattua läpi sarjakuvan 115 vuotiaasta historiasta. (Noudatetaan tätä amerkaanojen Yellow Kidistä alkanutta ajanlaskua.)

Jos varsinaiset suosikit on laitettava jonoon, niin kyllä vanha amerikkalainen ja brittiläinen sanomalehti sarjakuva on edelleen suosiossa eli Mustanaamiot, Taika-Jimit, Ratsupoliisi Kingit jne. Eurooppalaisista erityisesti Eversti Clifton, Piko ja Fantasio, Yoko Tsuno sekä tietty Tintti. Kotimaiset Fingerpori, Sekametsä ja yllätyksenä kettutyttö Nanna. Mangassa taas Naruto, One Piece, Yotsuba& ja Azumanga daioh.

Tässähän näitä on melkoinen kokoelma. Entäs muilla, mitkä ovat teidän suosikkeja?

Olin lapsena hullaantunut salapoliisi- ja agenttikirjoihin, sekä luin myös eurooppalaista ja amerikkalaista, aihetta sivuavaa sarjakuvaa. Suosikki on tänäkin päivänä ylivoimaisesti belgialainen Tintti - Faaraon sikarit, Lento 714 ja muut albumit ovat hyllyssäni kunniapaikalla. Lisäksi ahmin kohtuullisen paljon Taika-Jimiä, Batmania ja Turtlesia, jotka olivat sysäys tämän tytön hirviö- ja mutantti-innostukselle ja linkittivät sitä kautta sci-fin ja fantasian lukemistooni.

Tutustuin mangaan Dragonballin ja Inuyashan kautta, luokallani oli pari niitä lukevaa poikaa joilta bongasin " väärin päin luettavan sarjakuvan ". Genre pysyi pitkään enimmäkseen pojille suunnatussa shonenissa, oli Narutoa, Ravea ja Salapoliisi Conania, kunnes divarissa käteeni osui englanninkielinen Death Note. Moni oli sarjaa hypettänyt, ja huomasin nopeasti miksi - juonen pikkutarkka rakentelu ja realistisempi kuvitus toivat mieleeni muistikuvia vanhoista amerikkalaisista sarjakuvista joista olin aikaisemminkin kovasti pitänyt.
Mainitsemisen arvoinen manga lienee vielä Bizenghast, jonka uskomattoman mielikuvitusrikkaasti kirjoitettu, hieman kieroutunut juoni toi ripauksen klassista fantasiakauhua mäiskeen ja testosteronin täyteiseen mangavalikoimaani.

Nykyisellään mangainnostukseni on laantunut, ja olen vienyt suuren osan omistani divareihin. Sen sijaan länsimainen sarjakuva retroilee päivissäni jatkuvasti, ja jalustalle nostaisin Neil Gaimanin upeasti käsikirjoitetun, samannimisestä televisiosarjasta sarjakuvaksi käännetyn Neverwheren, sekä Alan Mooren kulttiklassikon, Watchmenin. Jälkimmäisestä on tehty myös elokuva, joka visuaalisuudessaan on vähintään yhtä hyvä kuin itse sarjakuvakin.

Selailen päivittäin myös nämä lehdissä ilmestyvät, kovat kotimaiset klassikot, kuten Viivin ja Wagnerin, sekä Fingerporin.

Tässä tätä nyt oli, aikamoinen litania :---------------D

En ole koskaan hirveästi lukenut länsimaista sarjakuvaa. Joskus pienempänä vähän Aku Ankkaa, mutta nyt vähään aikaan en muista lukeneeni kuin Maaria Laurisen Phantomlandia (joka sekin on aika "mangatyylinen") sekä viime Tamperee Kupliista ostamaani Ester Pärbergin tarinoita.

Sen sijaan haksahdin joku viisi (?) vuotta sitten mangaan enkä ole päässyt toistaiseksi irti.: D Suosikki genreni ovat vaihdelleet ajan kuluessa suurestikin. Ensin tykkäsin enemmän tytöille suunnatusta matskusta (kaikki mahdolliset Arina Tanemuran teokset löytyvät hyllystä edelleen), sitten sirryin vähän enemmän shonenin puolelle. Nykyisin luen kai vähän kaikkea.

Myös lempparisarjat ovat vaihtuneet ja vaihtuvat edelleen suhteellisen tiuhaan. Nyt viimeisen vuoden aivan ehdoton suosikkini on ollut Naoki Urasawan Monster, en voi tarpeeksi hehkuttaa kuinka mahtava sarja se on. Uteliammat voivat kurkkia tietoa vaikkapa Wikipediasta. Rakastan Monsterin juonta, rakastan sen hahmoja, rakastan Urasawan piirrosjälkeä. Monster vain kaappaa lukijan mukaansa ja pitää rautaisessa otteessa kaikki 18 pokkaria, saa lukijan jännityksestä sekaisin, huutamaan ääneen ja kestää vieläpä useamman lukukerran. Se on jotain aivan uskomatonta. Aloitin tässä vähän aikaa sitten myös Urasawan vielä paremmaksi kehutun mangan 20th Century boys, joka on näillä näkymin ainoa manga joka voisi peitota Monsterin suosikkinani.
Muita tämän hetken suosikkejani ovat esmes Bakuman, Densha Otoko, Fushigi Yuugi, Yotsuba&!, Fullmetal Alchemist ja NANA (saatan editoida listaa kun huomaan jonkin tärkeän sarjan unohtuneen).

Sarjakuvia olen lukenut niin pitkään kuin muistan, ja muistan jo pienenä kummastelleeni Aku Ankan taskukirjoja vaikken tuolloin osannut lukea niitä. Olen lähes koko pienen ikäni pitänyt Aku Ankasta, vaikkakin vain harva tarina suuresti hätkähdyttää minua ja monista juonikuvioista olen jo kasvanut ulos. Eniten ehkä miellyttää selkeä, monipuolinen ja sopivan ajaton hahmokaarti, josta voi kuitenkin löytää jotain uutta, sekä suomalaisissa Akkareissa hauska kieli. Rakastan Aku Ankan hahmojen käyttämää suomenkieltä! Harvoin asioita tyydytään sanomaan kaikista normaalimmalla tavalla, vaan seassa käytetään hauskoja ja epätavallisia synonyymeja: myntti, silkkipytty, taaplata, visukinttu... ehkä juuri se kieli on se syy, miksi viihdyn Akkarien parissa. Joskus äidyin käyttämään Akkarien sanontoja yläasteen aineissa Carl Barksin ja Don Rosan seikkailusarjat ovat yhä herkkuani, ja piirtojäljen puolesta silmääni miellyttävät myös Flemming Andersen, Rodriquez, Daan Jippes ja Fecchi.

Marvellin supersankareihin ja vastaaviin supersankarisarjoihin en ole jostain syystä oikein tutustunut, ei vain tullut aloitettua. Tintit sen sijaan olen lukenut läpi, ja pidän yhä kovin Asterixista ja Lucky Lukesta. Myös Blacksadia on ollut herkullista lukea, löytäisinpa kolmannen osan joskus kirjastosta. ElfQuestia selasin myös aikoinaan, ja olisi hauska lukea uutta suomennosta pidemmälle tapahtumia (ruutuja oli tosin välillä vaikea tulkita). Ehkä kirjaston kätköistä löytyisi jotain...

Mangaan tutustuin kunnolla joskus lukiossa, siis noin 3-4 vuotta sitten. Toki sitä ennen tuli ihmeteltyä Pokémonia telkkarista ja kummasteltua tuttujen Dragonball-pokkareita, mutta varsinainen innostus taisi alkaa kirjaston mangaan törmättyäni. Ensimmäisiä mangasarjojani taisivat olla Inuyasha, Salapoliisi Conan (joihin minulle oli herännyt uteliaisuus dekkarijuttuja luettuani), Dragonball (aloin ihmetellä mitä kumma se tuttava pitää hyllyssään) ja Sugar Sugar Rune. Mikään noista ei suosikkeihini kuitenkaan jäänyt, mutta muuta lukemistoa on tullut tilalle. Kärkimangojen paikkoja taitavat pitää tällä hetkellä Yotsuba&!, GUNNM, Fullmetal Alchemist, Death Note ja Naruto. Bleachista pidin aluksi, mutta nyt uusimmat mangan käänteet saavat minut raastamaan hiuksiani.

Minä en ole erityisen sivistynyt sarjakuvia ajatellen, täälläkin tuli monta tuntematonta nimeä. ^^' Lapsena luin ehdottomasti eniten Aku Ankkaa ja se taisikin olla ainoa sarjis, joka tuli myös kotiin. Ja kun mulla oli joskus ala-asteella pahin heppavillitys meneillään, luin paljon Lena Furbergin sarjakuvia. Niitä lehtiä löytyi nurkista jopa ruotsiksi, vaikka tuolloin en kyseistä kieltä juurikaan osannut. Sen sijaan pakotin muut selittämään kaiken mitä en itse ymmärtänyt. Ja kun veljelleni alettiin tilata Karvista, lueskelin myös niitä.

Nykyään luen mieluummin mangaa, mutta esim. Nemi on osoittautunut hyvin koukuttavaksi. Ja vaikka kuinka lapselliselta kuulostaakin, myös alkuperäiset, Tove ja Lars Janssonin tekemät Muumi sarjakuvat ovat ehdoton lempparini! Ja niistä ehdottomasti paras kuva on Muumit Torrelorcalla, se naurattaa vieläkin vaikka olen sen jo monesti lukenut. Möys Lucky Luke ja Asterix ovat olleet luettavia, mutta sen sijaan en ole ikinä pitänyt Tintistä. Mitään Batmania tai vastaavaa en ole ikinä edes nähnyt.

Netistä olen myös lukenut Milla Palosaaren tuotantoa, Kiroilevaa siiliä ja muita hänen sarjiksiaan. Muutenkin tuollaiset suht yksinkertaiset ja helppolukuiset sarjakuvat ovat kivoja. ^^'

Mangankin kanssa olen aika nirso, jos heti ensimmäiset sivut eivät miellytä, niin lopetan helposti kesken, vaikka kuinka ne parhaat osat tulisivat vasta myöhemmin. Piirtojälkikin vaikuttaa paljon. Joskus yläasteella ollessani aloin kiinnostua mangasta, kun näin pokkareita serkkuni kirjahyllyssä ja halusin katsoa niitä. Ensimmäisenä käteeni taisi tarttua Ranma ja joku kissatyttömanga-jonka-nimeä-en-muista. Seuraavaksi aloin lukemaan InuYashaa ja Salapoliisi Conania, ja lainasin kyseisiä mangoja ahkerasti kirjastosta. Nykyään seuraan Narutoa, Yotsubaa, Death Notea, Karinia ja Hopeanuolta aikalailla säännöllisesti. Bleach on tällä hetkellä sellainen on/off sarja, jota seuraan silloin kun jaksaa kiinnostaa.

Meikä rakastaa Tinttiä!!! <3 <3 (btw se oli mun hamsterin nimi xD)
Jooo... Mitäs muuta ei-japanilaista... Isosiskoni sarjakuvat! :3 (julkaistu esim Eessun-taassun-albumissa)

Noh, en nyt keksi, joten listaan mangaa...


Naruto! <3
Death Note
Full metal alchemist
Akira
Neon Genesis Evangelion
Yotsuba&!
Hikaru no go
Nabari no ou
Azumanga daioh
Uzumaki
Bleach...
One Piece
The Gentlemens alliance gross
Dark Metro
Karin
Sayonara, Zetsubou-sensei
Butterfly
Le Portrait de Petite Cossette
Ghost in the shell
Tuulen laakson Nausicaä
Hollow Fields (vaikkei manga ookkaan niin joo... xD)
Eden: It's an Endless World
Lament of the Lamb
Pandora Hearts
Emma
Black Lagoon
Hellising
NANA
SGT.Frog
Domo
Grimms manga
Rose Hip Rose
Conan
Ranma
Inuyasha...
Haruhi Suzumiya
Maniac Road
Trinity Blood
Anywhere But Here
The Tarot Café
Blame


Ääääh en keksi enää. >8D On niitä vielä enemmänkin tarttunut matkan varrelta.

En jaksa kertoa niistä mitään. Kannattaa lukea Uzumakia, jos pitää hyvästä kauhusta. xD