Löpinäloota

^Voi sentään, voimia sinulle! D: Meidän perheeltä kuoli tässä jokunen viikko takaisin leopardigekko, ja se sairasteli kauan ennen kuolemaansa emmekä tienneet, mikä kumma sitä vaivasi. Vaikka leopardigekot ovat TOSI epäsosiaalisia otuksia, eikä tuo elukka ollut minulle kovin läheinen, olin sekaisin kun elukan nahanluonti failasi kerran toisensa jälkeen ja raukka laihtui laihtumistaan... ymmärrän siis, miten pahalta vähintään tuntuu, marsu tulee varmasti paljon läheisemmäksi kuin gekko D: Tsemppiä ja voimia!

Kiitos paljon Nuti! Marsu on minulle hyvin läheinen, ehkä myös siksi koska se on ensimmäinen lemmikkini. Mutta huomenna taas lääkäriin, vaikka hiukan jännittää miten Osku reissuun suhtautuu.
Mutta kiitos vielä, tukesi merkitsee minulle paljon.

Voi, olen pahoillani lemmikkisi puolesta, Envyy! : ( Toivotaan, että menee parempaan päin.
Varmasti kamalaa, jos miettii, miltä itsestäni tuntuisi, jos toinen koiristamme sairastuisi.
Noh, niin kuin Nuti sanoi, voimia sinulle! Toivottavasti Osku paranee : )

Kiitos myös sinunkin tuestasi Vuuruu-chan!

Envyy, toivottavasti marsusi paranee ! Tiedän tunteen, kun olen yhden lemmikin sairaudelle menettänyt ja saanut pelätä toisen hengen puolesta useampaan otteeseen.

Asiasta kolmanteen !
Kattoin täs pari päivää sitten Paranormal Activityn.. Kukaan muu katsonut ? Mietin vain, että onkohan tää mun pelkääminen enää tervettä, kun siitä on tosiaan jo 3 päivää kun sen katoin, ja vieläkään en uskalla mennä nukkumaan... Oon kyllä muutenkin vähän hermoheikko ja tosi herkkä tommosille kauhujutuille (ja silti kauhua on pakko katsoa ja lukea), mutta uskon, että tossa mua pelotti se, että sen kaltaista voi oikeasti tapahtua (kokemuksen ääni puhuu). Tää tais olla eka kauhuleffa, jossa mä oikeesti pelkäsin niiden tyyppien puolesta ja aina ku se demoni-mikä-onkaan teki jotain, kylmät väreet kulki selässä. Katoin myös One missed call, mutta ei se pelottanut, koska en mä nyt siihe usko että kuolema soittaa mulle :dd Ei mua siis Sawit tai tämmöset niin kovasti hetkauta. Tosin pelkään silloinkin leffan aikana, mutta en ikinä sen jälkeen. Tää tais olla eka kerta, ellei lasketa ala-asteella hankittuja traumoja parista leffasta.
Mutta pakko sanoo että toi Paranormal oli ehkä paras kauhuleffa jonka oon nähny, ei yhtään sellasta järjetöntä ja ylitsevuotavaa verellä mässäilyä ja suolenpätkiä. Mitä nyt lopussa näky pari tippaa verta.
Että tämmöstä tällä kertaa B) Taijan olla turhankin säikky/pelokas..?

Et ole ainut. Välttelen itse tietoisesti kauhuleffoja (ja eritoten väkivaltaverimässäilysotkuleffoja), koska minua alkaa oikeasti pelottamaan ja ahdistamaan sellaisia katsellessa, ja filmin jälkeenkin tulee kamalia ajatuksia ja pahimmillaan on vaikea nukahtaa. D: Osasyypää kauhuleffojen vierastamiseen saattaa olla se, kun katsoin Kaunan luokkakaverini synttäreillä ollessani 14-vuotias, ja koska siellä synttäreillä minut PAKOTETTIIN katsomaan sitä, jäi paha maku suuhun moisista D: Ja ihmiset vielä sanovat ettei Kauna ole paha, ihan riittävän paha se oli minulle!

Paras ystäväni puolestaan on todellinen kauhuleffafriikki, joka ei hätkähdä juuri mistään kohtauksesta. Siinä suhteessa olemme aivan erilaiset xD Onneksi meillä on sentään yhteisiä mielileffatyyppejä, kuten K11-seikkailuelokuvat ja mitä tärkeintä, DISNEY-FILMIT! :D Ja kumpikaan ei pidä romatiikkahötöstä. Joskus kyllä katsomme joitain K18-elokuvia, joissa veri lentää ja kauheuksia tapahtuu, mutta koska katsomme yleensä ystäväni kotona olevia elokuvia jotka hän on jo nähnyt, hän tietää missä pahimmat kohtaukset ovat, joten niiden yli voidaan kelata. Olen siitä kiitollinen. Lisäksi tilannetta auttaa se, että leffat katsotaan yleensä keskipäivällä.

Minusta muuten välillä tuntuu, että olen jollain tavalla pikkuisen lapsellinen (?) ihminen. Tykkään eniten lastenosastoilta napatuista romaaneista (selkeä juoni eikä ole edes yritetty saada mitään hienoa filosofista sanomaa mukaan! ...eikä väkivalta ole yleensä järkyttävää tasoa). Tykkään myös dress up -peleistä, koko perheen elokuvista (erityisesti niiden visuaalisuuden vuoksi), söpöistä asioista ja vanhempieni huomiosta xD ... ja toisaalta en pidä raakuuksista tai pelottavista asioista :/

No jaa, eivät ehkä ole ihan täysin päteviä määritelmiä, mutta sellainen fiilinki vain joskus on :D Mutta se on oikeastaan vain hauskaa!

Kas kummaa, meikäläinen ei katso kauhuleffoja (juuri tuon takia), mutta sai kauhean ahdistuskohtauksen, kun luki yhestä paranormaalista ilmiöstä.
Eli siis, tiedätte varmaan tämän Bloody Maryn, tytön, jonka kerrotaan ilmestyvän kylpyhuoneen peiliin, jos lausut hänen nimensä kolmesti pimeässä kylpyhuoneessa kynttilöiden palaessa? Tämän jälkeen Maryn pitäisi tappaa kutsuja ja repiä silmät tämän päästä. Noh, minä en hänestä tiennyt, mutta olin kuullut nimen jo monta kertaa. Kuitenkin, eräs ystäväni kertoi minulle paranormaaleista kokemuksistaan, ja suostutteli minut koittamaan kanssaan spiritismiä. Lasi liikkui ihan aavistuksen, saattoi olla myös kaverin liikuttama, mutta kuitenkin pelästyin kamalasti (hyvä minä..). Tämän jälkeen olin jo muutenkin herkällä päällä, ja sitten kaverini mainitsi tämän Bloody Maryn. Hän kuitenkin lähti pian tämän jälkeen, mutta nimi pelotti minua niin paljon, että googletin sen. Luettani tarinan Marystä kuulin rapinaa kylpyhuoneemme suunnasta, ja äänen, kuin joku olisi hyssytellyt. Oli varmaankin joko mielikuvitukseni tai hiiret, joita talossamme riittää, mutta pelästyin aivan hirveästi, enkä uskaltanut koko päivänä katsoa peiliin. Tiedän vallan mainiosti, että se on silkkaa hölynpölyä, ja vaikka olisi totta, se ilmestyisi vain kutsuttaessa, mutta mielikuvitukseni päätti sitten kiusata minua. En saanut seuraavana yönä unta, ja eilen vielä pelkäsin katsoa peiliin. Tänäänkin säpsähtelen kaikenlaiselle rapinalle, ja olen muutenkin säikky. Siinä syy, miksen katsele kauhuleffoja, vaikka haluaisinkin.

Hrr, ja näin siitä Marystä eilen unta, mutta onneksi se ei ollut yhtä paha, kuin pelkoni...

En itsekän pidä kauhuleffoista. Joku vuosi sitten pakotin itseni katsomaan joitakin sellaisia kauhuleffoja tapahtumista, jotka eivät oikeasti voisi tapahtua (ring, kauna, resident evil jne.) en erityisemmin pitänyt niistä, ja inhottavat kohdat jäivät hiukan kaivelemaan mieltä.

Kuitenkin eniten inhoan sellaisia kauhuja, jonka tapahtumat voisivat olla totta. Tai, jos leffa sisältää hirveää kidutusta ja piinaamista. Esimerkkina Saw. en ole nähnyt, mutta olen varma, etten pystyisi katsomaan, jos pelkkä mainos sai ahdistumaan enkä kestä kuunnella kuvausta juonesta. Oudot zombiet tai vainoavat pikkutytöt eivät pelota, mutta kaikki kiduttaminen ja pahoinpitely... hyi.

Minun poikakaverini on taas täysin päinvastainen. Hän pelkää kauna-muijaa vielä 2v sen jälkeen kun näki leffan. Ei tarvitse illalla kuin vain mainita leffa vahingossa, niin se jätkä ei nuku koko yönä, ellei pelaa tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia.

Tuo Bloody Mary juttu tuntuu pelottavan monia. Itse en ole koskaan ymmärtänyt hirveästi sen päälle, mutta ymmärrän kyllä jos pellottavan tarinan jälkeen yksin kotona hiukan pelottaa.

Täällä kanssa yksi joka ei siedä kauhua. En leffoissa, en kirjoissa, en missään. Pari kertaa olen yöllä päätynyt tyhmyyksissäni lukemaan kuvalaudoilta creepypastaa ja katunut sitä pari seuraavaa yötä yrittäessäni turhaan saada unta... Erityisesti on jäänyt mieleen tämä Pokemon-creepypasta jonka satuin lukemaan ollessani yksin talossa keskellä yötä. Jotenkin karmivaa.

Asiasta lapaseen, onnistuin pari kuukautta sitten koukuttamaan itseni vakavasti Gleehin. En ole sen jälkeen pystynyt pahemmin muuta ajattelemaan, ensin katsoin molemmat tuotantokaudet (heräsin parin viikon ajan kolmelta yöllä katsomaan kakkoskauden viimeisiä jaksoja livestreamistä kun ne näytettiin Yhdysvalloissa. Regret nothing.), rakastuin Klaine-paritukseen, sitten siirryin luonnollisesti fanficceihin ja lopulta päädyin pimeälle puolelle: Tumblriin. Glee-fandomhan käytännössä elää Tumblrissa, joten pakkohan sinne oli liittyä ja irti en ole päässyt. Varsinkin nyt hiatuksen aikaan meno on välillä sellaista että huh.

Juuri nyt seuraan hyvin hämmentyneenä kuinka eräs videoni jossa soitan Klainen teemamusiikkin pianolla leviää fandomissa. Postasin sen eilen ja tykkäyksiä/rebloggauksia on tällä hetkellä yli 500. Mitä. Ihmettä.

Niin, ja lämpimiä tunteita Envyyn ja marsun suuntaan, toivotaan parasta!

Jotenkin mukavaa kuulla, että en ole ainoa joka ei siedä kauhua ! Kun ajattelee, että kukaan mun kavereista ei tunnu ikinä pelkäävän niitä leffoja tai mitään muutakaan.. Ja minä saan tutinat mistä tahansa :'D Oon ite kans kuullut tuosta Bloody Marysta ja on sitä tullut kokeiltuakin (ei tosin tapahtunut mitään). Samoin spiritismi on kokeiltu, mutta en tiiä uskoakko vai eikö, vaikka lasi on saatu joka kerta liikkumaan. Kun on ihan mahollista, että kaverit liikuttelee sitä. Sit oon kuullu myös jostain Candymanista, se juttu meni jotenkin niin, että pitää sanoo se Candyman 10 kertaa peilin edessä, sitten näkee kuinka se kuristaa sua ja jos kattoo taakse niin kuolee. Otin pari vuotta sitten noista asioista paljonkin selvää kun kiinnosti Ja nyt toivon, että en olis ottanu, kun säikyn jokaista rapsahdusta ja peiliinkään ei aina uskalla kattoo.

Syntymäpäivää 19-vuotiaalle Horaanekolle! :3

Hyvää syntymäpäivää horaa! : ))

Horaanekolle hyvää synttäriä.

Impormeishöniä: Olen poissa 24. heinäkuuta viiva 8. elokuuta, sillä osallistun Jamboree-partioleirille ja siellä pusikossa on rajoittuneet surffailumahdollisuudet. Joten paipai siihen asti! C:

Myöhäiset onnittelut horaanekolle ! :3

Myöhäiset onnittelut Horaalle myös minulta, olin animeconissa, niin en täällä käynyt

Onnittelut myös Munchlaxille!

Onnittelut Munchlaxille minunkin puolestani ~


Ja en viitsi jättää tätä viestiä näin lyhyeksi... Mudda mudda kun ei ole asiaa xD

Argh, miksi tuon Gaara VS Lee-ottelun on oltava noin söpö, että möä kattelen sitä aina uudelleen ja uudelleen ja uudelleen... x3x Ja aina kun Gaara hakkaa Leetä (tai toisin päin) mä olen täällä vain että "Miiimiii....", ja meinaan purskahtaa itkuun, kun Lee huutaa niin sulosesti </3 Juu, en ole fanityttö, en xD
(juu en tosiaan, muuten vain sain kohtauksen, kun animeconista löysin Lee-cossin, ja ihan sattumalta yritin siihen hätään löytää Gaara-cossia yhteiskuvaa varten, juu... Ai että mun kaverieni ilmeet, kun mä näin jalkojen joukossa oranssit säärystimet, ja huudan kovaan äänee, että "HEI PYSÄHTYKÄÄ, TUOLLA ON LEE! HEI, MUN TÄYTYY OTTAA KUVA, SAANKO KUVATA??!")

Conista btw tarttui mukaan Hinata-pehmo, ja tossa se sitten poseeraa punastellen Gaara-pehmon vieressä... Mut Gaaralta on alkanut hiukset lähtemään ;__;

Juu, ja olipa tässäkin viestissä paljon asiaa >xD Noh, kun pakolla yrittää kasvattaa pituutta, tällasta siitä tulloo...

Nyt iski himo kirjoittaa angstiLeetä xD Hyvä minä, juu, en ole altis vaikutteille, en varsinkaan narutopokkarille numero 20 tai jaksolle sata...

*hakkaa päätään läppäriin* Voi miksi mä aloin joskus katselemaan Narutoa, kun en osaa enää muusta puhua... -.-

//Anteeksi tuplapostaus, mutta nyt kun netti vielä varmasti toimii, toivotan hyvää synttäriä Bu-Jue-Lille ja envyylle ~
Kauhean monella on synttärit muuten tähän aikaan >3

Envyylle hyvää synttäriä toivotellee Genma.

Kiitos paljon synttärionnittelusta! En uskonut saavani täältä yhtään, mutta toisin kävi. Kiitos paljon, ja onnea myös muille joilla on samaan aikaan synttärit!

Haha, tilasin BUCK TICKin albumin Tenshi no revolver. Blippon nettikaupasta ostin ja meni 5 päivää ennen kuin tuli laatikkoon. Oi, miten ihana albumi~.
Minusta on tullut BUCK TICK fani.

Kiitos onnitteluista

Onnittelut synttärien johdosta Bu-Jue-Lille.

Onnitteluni No-chanille hänen synttärin johdosta.

Huh, huomisen jälkeen vapaus koittaa jälleen 8) Ainakin vähäksi aikaa. Ja suklaalakko loppuu !

Normaalit ihmiset varmaan lukis ihan hiki hatussa tänä iltana, mutta meikä on vaan laiskotellut. Pikasesti vaan ruotsin kirjoja vilkasin D: Englannin kirjotukset imi kaikki mehut ja nyt ei oo motivaatiota nimeksikään :D Miten tää on just mun tyylistä... Pelottaa kyllä, menetin jo kauheasti pisteitä kuuntelussa, koska se oli laittoman vaikea, mutta silti en ole saanut tartuttua kirjaan.. Nyt vaan toivotaan, että on yhtä hyvä tuuri kuin enkussa oli ^^'

Nyt tuntuu kyllä siltä, että oon henkisesti ihan kuollut. Onko täällä muita, jotka ovat kokeneet saman ? Vaikka kesästä asti oon yrittänyt lukea aktiivisesti molempia kieliä, tuntuu että yhä huonommin vaan menee ja stressaan sitten kamalasti. Noh, huomennahan sen näkee oliko tämä pari viikkoa kestänyt, jäytävä pelko sen arvoista.. :D