Löpinäloota

Itselläni on melkein sama ongelma kuin Nutilla. Stressaan joka ikisestä asiasta. En ehkä koulua niin paljon stressaa, menen kyllä avoin mielin kursseille ja teen itsenäisiä kursseja sun muuta. Kokeet kuitenkin ovat stressin aiheina, ja vieläkin isona ihmisenä jaksan itkeä koenumeroiden takia. Olen kauhean ankara itselleni, ja jos en onnistu jossakin mitä haluan, suutun niin paljon että alan aina itkemään. Esim. Kun en päässyt inssiä ekan kerran läpi, itkin melkein koko päivän.

Aina stressi ei onneksi aiheuta itkua, mutta kaikkea muuta ikävää kuten ahdistusta ja raajojen tärinää. Hyvin yleinen aihe stressata on uusien ihmisten tapaaminen. Ja usein on pakko mennä tupakalle tai kohotella lasia, että pystyy uusien ihmisten kanssa juttelemaan, varsinkin jos näkee paljon uusia ihmisiä esim. juhlissa tai jotain. Tämä ärsyttääkin, kun ei pysty ilman päihteitä rauhoittumaan. En mikään riippuvainen taida kuitenkaan olla, kun ei onneksi kovin usein tarvitse mennä vieraisiin porukkoihin.

Olen onneksi kuitenkin hyvin säästäväinen, en osta melkein mitään, ainoa poikkeus on sitten jos baariin on menossa, tosin en sinnekään kuin noin kerran kuussa eksy. En oikeastaan tiedä mitä hyvä puolia stressistäni on (paitsi jos se Nutin sanojen mukaan vaikuttaa säästäväisyyteen), sillä oma stressini menee myös aina ihan yli. No, en ainakaan tahallisesti alisuoriudu mistään.

Olen tässä maratoonannut läpi tämän hetken ehdotonta lempimangaani, Monsteria. 16 pokkaria luettu, enää kaksi jäjellä. Vaikka olenkin lukenut koko sarjan jo aiemmin, niin tulee silti fiilis, että eihän tämä voi vielä loppua. On ihmeellistä, kuinka hyvin kaikki 18 osaa voivat pitää lukijaa otteessansa, jopa silloin kun päähenkilöstä ei näy vilaustakaan moneen lukuun. Monster on lisäksi yksi niistä harvoista mangoista, jotka oikeasti saavat minussa aikaan voimakkaita reaktioita. On kiva lukea tätä junassa, parahtaa ääneen kun jokin Johanin juoni taas paljastuu ja melkein paiskata manga lattialle ennen kuin huomaa, että hupsis, vaunuhan oli täynnä muita ihmisiä.

Ja Monsterin hahmot. Hahmokaartin on aivan käsittämättömän laaja, mutta silti jokainen hahmo osaa olla niin kiinnostava ja jokaisesta paljastuu aina jotain uutta tarinan edetessä. Eikä kukaan tunnu turhalta, varsinkaan kun kaikki hahmot tuntuvat olevan jollain tavalla kytköksissä toisiinsa.

Tunnen itseni hirveäksi fanitytöksi kun tänäänkin olen katsellut _liikaa_ AMV:itä Monsterista ja etsinyt fanarttia Monsterista ja lukenut fanfictionia Monsterista jajajaja. Jos cosplay ei olisi minulle niin serious business niin suunnittelisin jo täyttä päätä cossaavani Johania.


Eli päiväni tiivistettynä: Monster, Monster, Monster ja Monster. Suunnittelin kyllä jo joulukorttejakin, mutten saanut mitään tehtyä kun piti jatkaa Monsterin lukemista.

Envyy: Vaikka myöhässä tämän sanonkin, ihanaa löytää sielunsisar tässä asiassa :'D

...aargh. En tiedä mistä johtuu, mutta viime aikoina minua on alkanut ärsyttää lajitelma pieniä sekalaisia asioita jotka eivät noin yleisesti ottaen muuten ole häirinneet minua. Näitä ovat muun muassa:

* Viereisessä pöydässä istuva hieman korkealla äänellä puhuva kanssanaisopiskelija, vaikkeikaan tämä puhu lujaa tai muuten häiritsevästi. Tavallisesti moinen ei haittaisi minua, mutta jostain syystä tänään minulle iski tänään ärtymys sellaisesta. Jossain kohtaa oli pakko mennä pitämään tauko läksyjen teosta vain siksi, että halusi päästä vähäksi aikaa pois kuuloetäisyydeltä (monien kanssaopiskelijoitteni tapaan minulla on yleensä tapana tehdä läksyt koulussa koulun jälkeen).

* Eräs itseäni sosiaalisempi kaverini jonka kanssa yleensä pyörin koulussa. Vaikka hän onkin mukava, minulle tulee jostain syystä "aaargh, taas tulee tuo touhottaja"-olo kun hän sattuu astumaan samaan huoneeseen. Muuten noin yleisesti olemme tehneet läksyt yhdessä, vaikka opiskelemmekin eri aineita.

* Eräs miesopiskelija meidän fysiikan ryhmästä, joka tekee pikkutarkasti kotitehtävänsä ja jonka hiukset näyttävät aina millilleen kammatuilta. Niin siisti kuontalo jotenkin hirvittää.

* Ylipäätään kaikki "matikka on elämäni ja koodaan kaikki yöt läpeensä"-opiskelijat...

Johtuukohan tämä talviväsymyksestä...?

Joo tää päivä ei taas ole niitä parhaimpia. Kaverin poikaystävän selviytymis mahollisuus on vain 20%....

Ja nyt tuli semmonenki juttu, että yks jääräpäinen kaverini (sanotaan vaikka että kaveriX) oli sanonu toiselle yhtä tärkeelle kaverille (kaveriY), ettei enää haluu olla ystävii, sillä perusteella että heillä on liian eriävät mielipiteet ja että ovat liian erilaisia ja niiku tollai vaa katkas välit. KaveriY meinas alkaa itkee sillä sekunnilla ku kaveriX sano sen sille päin naamaa. KaveriY tuli meille koulun jälkeen ja itki sit siinä ja mä lohdutin sitä. Muaki harmittaa iha pirusti, ei tommonen omal kohal tuntus yhtää kivalt.

Kahelle kaverille on ny käyny aika p*skamaisesti, ja yritän olla molempien tukena. Molemmat on aika maassa, mut niiden probleemia ei voi sinäsä verrata keskenään. Kumpaakaan en kyllä haluisi omalle kohalle sattuvan....

plus vielä sitten se ihana asia, että juoksin liikkatunnilla päin kiviseinää ja kolautin kasvoni päin sitä... Sattui, ja paljon. =__=''

Nuti: Kyllä se itseänikin helpotti, ku ntajusi ettei ole ainut joka stressaa joka asiasta. Muutenkin kun muitakin ongelmia on joskus ollut, niin aina kun tajuaa ettei ole ainoaa laatuaan, se kummasti helpottaa. :3

No-chan: Kylläpä ystävilläsi on nyt hankalaa. =/ Aika törkeää kyllä sanoa ettei voi olla kaveri vain koska mielipiteet ovat erilaiset. Hohhoijaa, tahtoisiko hän muka itselleen kloonin, joka myöntelee häntä joka asiassa? Itselläni menisi sellaiseen hermot.
Olet nyt kahden ystävän olkapäänä. Muista myös itse purkaa omia tuntojasi, ettei oma mielipaha jää pyörimään. Vaikka ystävilläsi on hankalaa, he ovat kiinnostuneet myös sinun hyvinvoinnistasi.
Jaksamista teille kaikille!

No-chan: Kauheita nuo molemmat jutut, toivottavasti jaksat lohduttaa ystäviäsi, mutta myös purkaa omaa sydäntäsi, jos on tarpeellista. Mulle on ihan liian tuttuja asioita sellaiset, että olen ystävien tukena, mutta kun minulla on huolia, ketään ei kiinnosta... Tiedä sitten ovatko kovinkaan hyviä kavereita.

+ Halleluja, en ole ainoa joka juoksee seiniä päin! 8D Mä tosiaan 2 vuotta sitten juoksin liikuntatunnilla seinään pahki kun oltiin jotain lämmittelyleikkiä ja en katsonut eteeni.. Onnistuin sitten ottamaan ranteella silleen hassusti vastaan, ja molemmat luut murtuivat. Ei ollut kivaa.


Ääh stressaa kauheana kun huomenna on vielä historian koe ja mä en jaksaisi enää lukea. Sain sen alueen peräti luettua kerran läpi, mutta ei siitä kovin paljoa päähän jäänyt... Rakastan näitä lukion koealeita, 200 sivua on ihan kevyttä iltalukemista eiku mitä. ♥
Lisäksi kuulin, että mulle ei sitten voidakkaan vielä varata lääkäriaikaa, kun ensin lasten & nuorten psykologin/lääkärin pitää tutkia mun verikokeiden tulokset ja sitten vasta voidaan miettiä sitä lääkäriin menoa. Kävin siis verikokeissa ja nyt epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa... Nakertaa kyllä aika reippaasti, jos kerta jotain sairautta epäillään (ja sen oireista erityisesti väsymys ja masennus ovat ottaneet vallan), niin kyllä sille pian haluaisi selvyyden ja hoidon. -__-

ny se ystävän poikakaveri sit... kuoli... ;' (
Jotenki tyhjä olo, ja silmiin sattuu ku oon itkeny nii paljon. Mul ei oo ees nälkä enää, vaik mul tulee yleensä tosi helposti nälkä... Mä en oikeen ees tiedä miten tähä pitäs suhtautuu. Kurja ajatella, että poika ehti just eilen täyttää 15 ja sit se... huoh.
Ei sitä vaan jotenki käsitä et joku tässä tapauksessa toiselle tosi tärkee ihminen on poissa. Olin mäki sille jutellu, ja vaikuttihan se ihan mukavalta jätkältä. Nyt on paha olo ihan tosissaan...

Niin ja kiitos kaikille näin yhteisesti, jotka ovat toivottaneet tsemppiä ja jaksamista :>

Voi surku D: Todella huono juttu, vaikea sanoa mitään muuta kuin että koettakaa jaksaa. Työstäkää surua rauhassa, itku ei ole häpeä, antakaa itsellenne aikaa tasaantua. Näin sanoisin nopeana reaktiona.

Otan osaa No-chan! Tuntuu varmasti epäreilulta, että niin nuoren ihmisen piti kuolla. :< Jaksamisia!

Hyvää syntymäpäivää VampireNaomille, siltä varalta että hän vielä pyörii täällä!

[warning: erittäin turhautuneen fanitytön ranttausta edessäpäin, lukeminen omalla vastuulla!]

FF.netin SasoDei osastolla on nyt jonkun neljä kuukautta jatkunut yksi ihan älyttömän suosittu sarja. Ja siis älyttömän suositulla tarkoitan todellakin älyttömän suosittua. Kyseiseen ficciin on tähän mennessä ilmestynyt 36 lukua ja sillä on reilusti yli 300 kommenttia. _Freakin'_300_kommenttia_. Lisäksi sen alkuasetelma on ihan kiva ja hei, se sisältää kiellettyä rakkautta, joten mikä voisi mennä pieleen?

Kaikki.

Oikeasti, kaikki. Jotenkin sen ficin kirjoittaja on onnistunu mokaamaan ihan kaikessa mahdollisessa. Hahmot on OOC eivätkä ne edes käyttäydy loogisesti (jopa niiden mittasuhteet ja muut ulkoiset piirteet ovat pielesssä), juoni ja tarinan jaksotus ovat molemmat hoidettu äärimmäisen huonosti (juoni menee periaatteessa niin, että ensin meidän ihanapikku-ukeOOCDeiDei joutuu pulaan ja on ihan angstangstnyyhkispyyhkis ja sitten meidän ihanakomeasemeOOCSasori tulee ja pelastaa ja kaikki on taas happy-wappy. Niin ja jossain välissä bashataan Sakuraa. Ja tätä toistetaan ja toistetaan ja toistetaan), taustatutkimusta ei ole harkittukaan vaikka kyseessä on juuri sellaista _paljon_ kaipaava ficci, ja no, ihan kaikki muu mikä ficissä nyt voikaan mennä pieleen.

Kaikkin pahin juttu? Ne _freakin'_300_kommenttia_. Joista varmaan yksikään ei edes yritä olla kriittinen. Eikö ihmisillä ole yhtään kriteerejä? Eikö kukaan etsi laatua? Mikä tätä maailmaa vaivaa?!;____;

Ja ennen kuin kukaan kysyy, niin ole tähän asti lukenut tuota ficciä "just for lulz", mutta rimanalitus rimanalitukselta uusimmalle luvulle nauraminenkaan ei enään ole hauskaa vaan lähinnä turhauttaa hirveästi koko ficci.

[/warning]

Joo sori avautumine. Ja joo, oli ihan pakko. Ja joo, nyt jo helpotti. Puhh.

No niin, pakko avautua täällä, kun ei oikein tiedä missä avautuis. Mikähän "asuntoja penskoille säätiö" tämä talo on, jossa asun. Tänään aamulla 2.45 heräsin ihanaan käryävän metallin löyhkään Nousin ylös ja aloin etsiä hajua, josko oma elektroniikka käryis, mutta tajuttuani että käry on vahvimmillaan eteisessä, tiesin jossain palavan. Kävelin avaamaan ikkunan tuulettaakseni kämppäni jolloin huomasin, että palokunta kaartaa talolle. Tuossa aamulla töihin mennessä huomasin ettei hissi tule ja vastaus löytyi alakerrasta, Poliisi oli eristänyt hissin, jotenka joku riemuidiootti oli poltellut sen. Ai että pistää vihaksi nämä

Jatt-Ann: Nyt kun mainitsit kyseisestä ficcistä, tekee ihan mieli mennä itseni kiusaksi sitä lukemaan xD Se on kyllä kumma kuinka tuollaisia ns. ala-arvoisia ficcejä ihkutetaan niin paljon. Myönnettäköön, että joskus pallerona minäkin kirjoitin aika karmeita ficcejä (joita en onneksi missään julkaissut! ). Siksi en siis ala suoranaisesti kirjoittajaa dissaamaan, vaan noita kommentoijia! Olen samaa mieltä kanssasi, mikä ihme ihmisiä vaivaa, kun ei kritiikkiä osata antaa?

Genma: Itse olisin varmaan saanut pahemman slaagin, jos olisi palokunta kurvannut paikalle. Miksi pitää rikkoa toisten omaisuutta? Sitä en vain ole koskaan pystynyt ymmärtämään. Toivottavasti eivät pyromaanit iske uudelleen!

Genma: Huijui, toivottavasti jatkossa ei käy hullumpaa:

Jatt-An: Eräs lisäsyy, minkä voisin antaa tuolle ilmiölle, voisi olla se, että paremmat ficcarit eivät yksinkertaisesti siedä lukea sarjaa ja jättävät sen omaan nojaansa. Itsellänikin käy usein niin, että jos nenäni eteen tulee ficci, joka on niin huono ja pitkä etten voi lukea sitä loppuun, yleensä livistän sivulta kommenttia tai pistettä jättämättä, kun omatunto ei salli kommentointia ilman koko ficin lukemista. Tai sitten paikan paremmat kommentoijat eivät halua saadan ficin fanijoukkoa niskoilleen. Tiedä häntä ja päätä...

envyy: Eipä omatkaan ficcini kummoisia ole, mutta dissaan silti. Koska mielestäni omilla taidoilla ei ole yhtään väliä jos toisen kirjoituksessa näkee virheitä. (Ja jos todella haluat lukea kyseisen ficin/vaarantaa mielenterveytesi, niin tässä linkki. Muista sitten, että varoitin.)

Nuti: Itse en ole kommentoinut kyseiseen ficciin lähinnä juuri tuon jäkimmäisen syyn vuoksi, en halua suututtaa koko fandomia ja silleen.: D Ja siksi, että suurin osa FF.netin (tai ainakin SasoDei-osaston) kommenteista on korkeintaan kaksi rivisiä, varsinkin juuri tuollaisissa ficeissä, ja metrikommentointi tuntuu siksi vähän tyhmältä. Joihinkin arvostamiini ficceihin niitä kehtaa kirjoittaa, mutta mehh... Harkitsin homman hoitamista yksärillä kirjoittajalle, mutta vähän mehh sekin.


Asiasta pottuun, sain tänään tietää saavani äikästä kympin torkkaan./o/ Plus kirja-analyysistä sain kympin, olen tosi tyytyväinen. Varsinkin tuo analyysin numero tuli vähän puun takaa kun muistin tehtävän sinä päivänä kun se piti palauttaa ja kirjoitin koko jutun ruotsin tunnilla ja ruokailussa, siis juuri ennen äikän tuntia. Heheh.

Ja luin juuri Johanna Sinisalon kirjan Ennen päivänlaskua ei voi. Aivan loistava kirja, onko täällä muita sen lukeneita?

Jatt-An: Ymmärrän tunteen D: Mutta onnittelut äikkähommista!

Ou jes !

Valmentaja päätti ilmottaa eettä ollaan menossa keväällä joukkueen kanssa viikoks ESPANJAAN !! =DD

ihanaa.

Ja tokariin saan hissan ysiks =D jes. Maikka kyllä sano mulle vuoden alussa että se alentaa mun numeron seiskaan koska en tiiä missä on joensuu (se on sieltä kotoisin =D) =D mutta onneks ysi on tulossa ((=

Muutenki tuli muute tosta äskösestä mieleen, et oon _oikeesti_ tosi surkee maantiedossa. Oon oikeesti tosi ylpee itestäni et pystyn laittamaan kartalle pääkaupunkiseuudn, päijänteen, inarijärven, kotiseutuni ja ehkä kotkan.

^ Olé! Pidähän kivaa siellä äläkä kompastu siestan viettäjien kinttuihin

Itte en ole koskaan käynyt kauempana kuin Kööpenhaminassa ja Moskovassa... toisaalta ei veri juurikaan vedä ulkomaille. Koto-Suomessa sentään ymmärtää yleensä mitä toinen höpäjää, eikä ole suuria luonnonmullistuksiakaan täällä. Mutta olisi tietysti jees joskus käydä vaikka kartuttamassa kielitaitoa jossain.

Aaltoja, whuu!

Joululoma on osaltani alkanut, ja nyt minulle maistuu taas Kiveä kovemman kirjoittaminen! Alan julkaista sitä taas, kunhan saan nakuteltua pari lukua lisää valmiiksi! Beware!

Voi että, minulla vielä yksi päivä koulua. :/ Kaikki muut tuntuvat jo päässeen lomalle. Illalla pitäisi mennä vielä kirkkoon laulamaan -> korvaantuu keskiviikko. (Muissa kouluissa paikkakunnallani on vielä keskiviikkona koulua.) Saa nähdä kuinka moni jaksaa tänä vuonna kirkkoon raahautua. No jaa, eipä ainakaan jännitä niin paljoa esiintyä pienelle porukalle

Lupauduin vielä vanhainkotiinkin huomenna laulamaan, vähän vapaa-ajasta se toki on pois, mutta kai sitä kerran elämässään voi vanhusten päivää mennä piristämään. Tosin samaa mieltä eivät tuntuneet olevan lauluryhmäni muutamat asennevammaiset muijat... Joten kolmen ihmisen voimin sitten siellä lauletaan, minä ainoana tyttönä. Vähän haastetta

Noh, lopulta alkaa loma itse kullakin.

Ja hyvää syntymäpäivää AivoKuolleelle!

Tosiaankin: hyvää syntymäpäivää BrainDeadille, sekä kaikille aivan mahtavaa joulua! Tämä vuosi on minun osaltani opiskeltu, ette uskokaan miten olen odottanut tätä ihanaa hetkeä kun herätyskellon voi armotta sulkea :------------)

Hymyilyttää enemmän kuin aikoihin. Peace 'n' love!

Kiitos onnitteluista Nuti ja munchlax! ^^ Vaikka uskomattomalta kuulostaa, tuli tosiaan ekaa kertaa ikinä jonkimmoiset synttärit pidettyä...

Käytiin tosiaan kavereiden kans kattomassa uusin Potter, tuli tänne vasta tänään ensiesitykseen. Olihan se ihan jees, mut mä oon iha kauheen natsi tommosissa jutuissa, että haukun leffan hyvin helposti jos olen lukenut kirjan ja päässyt sen kirjan avulla jonkinlaatuiseen euforiaan. Ja sitten huonosti tehty leffa pilaa sen! Radcliffe näyttelee kyllä kerta kerralta huonommin, pakko sanoa... No onneksi alkoi loma (hähä otan vähän omaa lomaa ja en mee huomenna kouluun), joten saan rauhassa selvitä niistäkin traumoista.

Toivotan kaikille jo nyt hyvää joulua!

Kas, Braindeadille onnittelut. Kaikilla tuntuu loma alkavan, kun minulla se on kahden työpäivän päässä. Huoh No mutta jos tässä lompäivien aikana saisi inspiraation takaisin. Nyt se tuntuu hukkuneen.

^ No, pian siullakin alkaa

Onnittelemoiset Kawamarulle!